Jottei kirjoitukseni välittäisi vain nuoren naisen kapinointia, kirjoitan vielä hieman vedestä. Olen jälleen hurmaantunut veden tavasta kimmeltää auringon säteiden osuessa sen pintaan. Veden äärellä ajatukset sulautuvat yhdeksi vaaleaksi pilveksi, tuulenvireeksi, ja ikään kuin vain lentävät pois. Minä olen, tässä ja nyt, enkä vastaa mitään. Hymyilen vain.
Silmänikin kimmeltävät.
samaa mieltä tuosta muotilehtien ja muotimaailman typerästä hössötyksestä.
VastaaPoistaOi voi, hössötystä juurikin.
PoistaUpeita kuvia once again, sä kirjotat niin ihanasti. Puhut ihan asiaakin vielä :-). Ihana postaus :>
VastaaPoistaKiiiiitos ihan hirmuisesti sinulle! Ihanaa kuulla :--)
PoistaElämä on kerrassaan mystisen hullunkurista :) Hienoa, että oivallat sen jo nyt.
VastaaPoistaHehee! Niinhän se taitaa olla :-)
Poista