Olen saanut rauhoittua, hengittää syvään päivästä toiseen.
Minun ei ole tarvinnut tehdä mitään.
Ei m i t ä ä n.
Olen voinut unelmoida valoisista päivistä ja maata hiljaa. Tiedän miltä unelmieni koti näyttää: jokaista seinää koristaa vihreä kasvi, turkoosia väriä pirskahtelee esiin kaikkialta.
Moni hiljalleen hylätty asia
on alkanut kiinnostaa taas.
Olen kai löytänyt jotakin
hukatun itseni, kenties.
Ihanaa kun kirjoitat taas! Tulen aina niin hyvälle mielelle kirjoituksistasi ja kuvistasi :)
VastaaPoistaVoi miten ihana kuulla, kiitos! :-)
Poistavoi veera, löysin sun ihanaan blogiin vasta tänään.. ja bongasin sut!!
VastaaPoistabtw, sulla on ihan samanlainen hymy kun sillon joskus irjalan päiväkodissa :-)
terkuin Laura, toveri siitä samaisesta päikystä :-)